lift

Oon nyt viis päivää kipeenä ja seitsemän päivää on ollut köhimistä, niitämistä ja yskimistä. Ja tukkoista oloa. Suoraan sanottuna en nauti. En edes muista koska viimeksi olisin ollut tällä lailla kipeä vaikka mulla ei ole ollut edes kuumetta. Ekat päivät oli pelkkää tuskaa, huimasi ja ei ollut järin mukava olla pystyssä. Kurkkuun sattui ja pää oli ihan tukossa.
 Mutta, se siitä. En jaksa muistella.

 

 

 

Mä vaan rakastan tota miestä. 

Ahdistaa. Mua on ahdistanut jo hetken - ei pahasti, mutta kyllä sen tuntee ja on huomannut. Semmonen ihmeellinen ahdistus takaraivossa. Enkä pidä siitä. En tiedä, mitä se oikein ajaa takaa. 

Koulua jäljellä viikko, portfolio tekemättä ja aloittamatta. Huoh. Omaa mokaa, en koskaan aloita ajoissa.

Sitten kaksi viikkoa lomaa, toivottavasti edes vähän helpottavaa sellaista. Pelkään pahoin kyllä että ei. 

Yksi ahdistus on ruoka. Se on alkanut ällöttää ja inhottaa, eikä mikään maistu hyvälle. Ajattelinkin, jos pystyisin laihduttamaan synttäreiheni mennessä jonkun verran. On sinne kuitenkin 6½kk. En tiedä onnistunko, toivon niin. Haluaisin.